• All
  • Blogi

Ohjelmointi

Ohjelmointi on yksinkertaisesti sanottuna keino, jolla ihmiset pystyvät kommunikoimaan tietokoneen kanssa. Ohjelmoinnissa tietokoneen suorittimelle sekä muille toimintaosille annetaan erilaisia käskyjä, joiden perusteella yksikkö tuottaa käyttäjän haluamia elementtejä.

Tietokoneen ja sen sovellusten ohjelmointi tapahtuu erilaisia kieliä käyttämällä, joista tunnetuimpia ovat mm. PHP, HTML sekä CSS. Nämä kielet ovat ns. konekieliä, joita tietokone kykenee noudattamaan. Kieli muodostuu lyhyistä komennoista, joista voidaan koota melkoisia verkostoja.

Historiaa

Maailman ensimmäinen nykyaikainen ohjelmointikieli julkaistiin vuonna 1954 nimellä FORTRAN. Sitä käytetään vielä tänäkin päivänä mm. raskaissa ja vaativissa laskelmissa. FORTRANin kehitti amerikkalainen John W. Backus.

Vasta kymmenen vuotta myöhemmin, 1964, luotiin kuitenkin ensimmäinen ohjelmointikieli, joka levisi laajaan käyttöön. BASIC:sta luotiin kieli, jota oli edeltäjistään poiketen helppo ymmärtää. BASIC olikin lopulta suosittu myös niiden keskuudessa, joiden ei edes välttämättä tarvinnut oppia ohjelmoimaan; oppimisesta oli tullut yllättäen mielenkiintoista ja hauskaa.

Nykypäivä

Aiemmin ”koodi” kirjoitettiin suoraan käsin, mikä vaati kirjoittajalta täydellisyyttä suorituksessaan; mikäli pitkässä tekstissä oli yksikin virhe, ei tietokone näyttänyt ohjelmoitua suoritusta toivotunlaisesti. Seurauksena ohjelmoija joutui tarkastamaan koko koodin uudestaan löytääkseen virheet. Nykyään koodi luodaan erilaisten visuaalisten järjestelmien avustamina, joissa elementit luodaan ja siirretään haluttuun paikkaan esimerkiksi osoittimella vetämällä; koodi muodostuu tämän pohjalta automaattisesti.

Komentosarjakielillä voidaan nykypäivänä siis luoda skriptejä. Näin tavallisten käyttäjien ei tarvitse varsinaisesti opetella ohjelmoimaan, vaan käyttämään erilaisia skriptikieliä hyödyntäviä järjestelmiä. Tyypillisiä komentosarjakieliä hyödyntäviä ympäristöjä ovat Unix-koneiden kielet, kuten sh, bash, tcsh ja ksh, sekä Microsoftin vanhojen Windows-koneiden DOS-ympäristön BAT-tiedostot. Myös Applen MacIntosheissa käytetään komentosarjakieltä, nimittäin AppleScriptiä.

Tulevaisuus

Miltä ohjelmointi sitten näyttää jatkossa? Koska kyse on kuitenkin teknologiasta, on alalla ainoastaan taivas rajana. Suuntaukset voivat poiketa toisistaan radikaalistikin, sillä yksi mahdollisuuksista on lähteä viemään kehitystä rinnakkaisen käsittelyn polulle (esim. CSP) tai kaksisuuntaisiin rajoitteisiin (esim. TeX). Erityisesti ensimmäisen vaihtoehdon voidaan odottaa saavan paljon huomiota jo lähitulevaisuudessa.

Ammattina ohjelmointi

Nykypäivän työmarkkinat suuntautuvat yhä vahvemmin tietokoneiden äärelle, eikä ohjelmointi todellakaan poikkea tästä modernista virtauksesta. Koska teknologia on jatkuvasti suurempi osa jokapäiväistä elämäämme, on myös selvää, että laitteiden sekä ohjelmistojen kehittäjiä ja luojia tarvitaan niin ikään kasvavissa määrin.

Ohjelmointi on siitä mielenkiintoinen ammatti, että pääset tavallaan rakentamaan jotain omin käsin, vaikkakin kaikki tapahtuu tietokoneen välityksellä. Perusajatuksena on, että ohjelmoija suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tuotteita ohjelmointiympäristössä, jotka sitten otetaan käyttöön asiakkaan tai oman yrityksen tarpeiden mukaan. Ohjelmoinnissa voidaan myös korjata tai muuten parannella vanhoja järjestelmiä.

Ohjelmistosuunnittelijat voivat työskennellä lukuisten eri tehtävien parissa, sillä ohjelmoijia tarvitaan vastaamaan hyvin erilaisiin vaatimuksiin. Toisin kuin yleisesti arvellaan, työ vaatii paljon ongelmanratkaisutaitoja: Ohjelmointitehtävän keskeiset pääpiirteet ja vaatimukset mietitään valmiiksi etukäteen, minkä jälkeen pyritään pohtimaan mahdollisimman tehokas tapa koodata toivottu lopputulos. Joidenkin ohjelmoijien työ saattaa myös keskittyä pääosin vianetsintään.

Ohjelmoijalta vaaditaan usein äärimmäistä tarkkuutta ja virheettömyyttä, sillä esimerkiksi pienikin virhe koodissa voi rikkoa koko toteutuksen. Ohjelmointiin suuntautuvat ovat yleisesti ottaen matemaattisissa aineissa menestyneitä ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkinnon suorittaneita henkilöitä.